Kirjassa Elämän mieli ja merkitys Ojanen pohtii tarinoiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Psykoanalyysi on hänen mielestään Vapauttava tragedia. Freudin synkkä ihmiskuva on ollut tavattoman vetovoimainen ja monet ovat sisäistäneet sen osaksi maailmankuvaansa, vaikka eivät ole varsinaisesti Freudia koskaan lukeneetkaan. Ei tarvitse, riittää kun lueskelee lehtiä ja katselee televisiota, sieltähän näitä tarinoita tulee omaksuttua niin ettei huomaakaan. Ihminen on viettiensä vanki eikä tiedosta motiivejaan. Kulttuurin tuottama yliminä hillitsee ihmistä, mutta aiheuttaa neurooseja. Ihminen ei voi saavuttaa tasapainoa viettien ja yliminän välillä, mutta hän voi sopeutua elämään ristiriitojensa kanssa. Varsin laiha lohtu on siis Freud-sedällä ollut ihmisille tarjota.

Vastuusta vapauttavat tarinat ovat myös suosittuja ja sellaisena Ojanen mainitsee läheisriippuvuus-käsitteen jonka avulla minäkin olen kyennyt selittämään kaiken mikä elämässäni kaihertaa. Tosin läheisriippuvuus on viime aikoina joutunut elämässäni hiukan sivuraiteilla koska olen ollut niin dr. Philin lumoissa.Läheisriippuvuuden ideana on että ihminen joutuu elämään kielteistä riippuvuutta aiheuttavan ilmiön läheisyydessä ja oppii liittämään ongelmat itseensä, mistä on seurannut tarpeetonta häpeää ja syyllisyyttä. Kun oman tilanteensa tiedostaa, siitä voi irrottautua.

 Kolmas tarinatyyppi on Sankaruus- ja vapautumiskertomukset, esim. hahmoterapia ja ehkä myös täällä aikaisemmin mainitsemani de Mello voisi kuulua nimenomaan tähän kategoriaan. Ajatellaan, että ihmisessä on suunnatomia voimavaroja, jotka pitää ottaa käyttöön.  Ja kuten Fritz Perls sanoo: "Minä teen mitä teen ja sinä teet mitä sinä teet. En ole tässä maailmassa elääkseni odotustesi mukaan, etkä sinä ole tässä maailmassa elääksesi minun odotusteni mukaan. Sinä olet sinä ja minä olen minä, ja jos sattumalta löydämme toisemme, on se ihanaa. Jos emme, sitä ei voi auttaa."

Mikä merkitys tarinoilla on? Mikä merkitys esim. Hollywood-elokuvilla on ollut ihmisten ajatteluun? Mikä on elokuvarakkauden ja meidän elämässämme vaikuttavan rakkauden keskinäinen suhde. Kertovatko elokuvat unelmistamme vai olemmeko oppineet unelmoimaan elokuvien tapaan?

Tarinan mieli syntyy sen kokonaisuudesta. Irrallisten faktojen luetteleminen ei tee tarinaa, kuten jokainen tarinoiden kirjoittamista harrastanut tietää. Tässä on juuri tieteenkin ongelma kun se taistelee ihmisten sydämistä erilaisia uskoja, uskontoja ja taikauskoja vastaan. Tiede ei voi tuottaa mielekkäitä kertomuksia, eikä yhtenäistä maailmankuvaa. Tieteen keräämät tiedot ovat irrallisia, mutta kokonaisuus jää aina vajaaksi. Ja muodostaa siis hedelmällisen kasvualustan tarinoille.

Jos ajattelee sellaisia suosittuja ns. tiedemiehiä kuin esim. juuri Freud tai Jung, niin eiväthän he ole niin tunnettuja tieteellisten löydöstensä vuoksi vaan siksi että he loivat löydöstensä ympärille ideologian, siis tarinan.

Ojanen pohtii myös sitä miksi taiteilijat ovat nykyään niin haluttomia esittämään positiivisia tarinoita vaikka saattaa olla että juuri niitä ihmiset kovasti tarvitsisivat. Hän epäilee, että kysymyksessä on vastavaikutus opettavaisille tarinoille, joita aikaisempina vuosisatoina oli yllin kyllin tarjolla.

.