Ullakkolaajennuksemme loppukatselmus tosiaan lähestyy ja jossain vaiheessa heräsi kysymys siitä kenellä on hallussaan alkuperäiset, rakennustarkastuksen leimaamat rakennepiirustukset, niitä nimittäin tarvitaan kun herrat valvojat saapuvat tarkastamaan onko ulakko laajentunut suunnitelmien mukaisesti. Suunnittelija oli sitä mieltä, että piirustusten pitäisi olla meillä. Me taas olimme sitä mieltä etteivät ne voi olla meillä, koska olemme jokaista kuittiakin varjelleet kuin silmäterää. Jokainen remonttiin liittyvä dokumentti on huolellisesti säilötty joko pahviseen kansioon tai sitten kenkälaatikkoon ja kummastakaan osoitteesta ei kyseisiä piirustuksia löytynyt. Joku on hukannut kallisarvoiset piirustukset, mutta emme me. Varmuuden vuoksi kävin kuitenkin tarkistamassa tallelokeron sisällön, että josko arvokkaat piirustukset olisi noteerattu niin arvokkaiksi että ne olisi säilötty pankkiholviin muiden korvaamattoman arvokkaiden dokumenttien joukkoon. Vaan eipä piirustuksia pankkiholveista löytynyt.

No. Eilen oli sitten ne talkoot ja oli mahdollisuus heitellä omasta kellarista ylimääräisiä romuja roskalavalle, joten minähän kävin työhön ja kannoin aika monta jätesäkillistä remontin jäljiltä jäänyttä rojua kaatopaikkakuormaan. Siinä mylläkässä oli lentää lavalle myöskin tuhruinen muovipussi jonne oli sullottu jotain papereita. Kuinka sitten tulikin mieleen tarkistaa olisivatko paperit mahdollisesti jotenkin tärkeitä. Ne olivat selvästikin kärsineet paljon. Niissä oli keltaisia läiskiä ja ne olivat muutenkin hyvin likaisia. Huomioni kiinnittyi papereissa oleviin leimoihin. Leimassa luki "Rakennusvalvonta". Sitten oli päivämäärä ja allekirjoitus.

Muisti palautui pätkittäin. Rakennepiirustukset olivat remonttimiehillä käytössä, koska niiden mukaanhan tämä meidän ullakkomme rakennettiin. Piirustuksilla oli tapana pyöriä lattialla sahapurujen sun muiden jätteiden joukossa ja dementoitunut kissamme, nyt jo edesmennyt Lohtu kävi pissimässä niiden päälle, mistä rakennusmiehet olivat hiukan käärmeissään ja tietysti mekin, mutta minkäs teit. Kun rakennusmiehet lähtivät, kissanpissaiset paperit lojuivat lattialla rakennusjätteiden joukossa. Meille jäi siivoamisen ja remontin viimeistelyn ilo. Missään vaiheessa meille ei ilmeisesti tullut mieleen että kyseiset paperit olisivat siinä mielessä merkittävät, että niitä tarvittaisiin myöhemminkin. Rakentamiseen liittyvä byrokratia ei ole oikein hanskassa. Joten ilmeisesti me olemme ajatelleet, että piirustukset olivat tehneet tehtävänsä siinä vaiheessa kun pytinki valmistui.

Oli hiukan noloa ilmoittaa suunnittelijalle että nyt ne piirustukset löytyivät. Ei, eivät ne olleet pankkiholvissa. Ne olivat kellarissa muovipussissa ja ne ovat ryppyisiä ja likaisia, mutta juu, kyllä niissä on leimat näkyvissä, niin rakennusvalvonta kuin kissammekin on ne hyväksynyt. Ja kuvistakin saa vielä selvän, niin että tervetuloa hakemaan.

***
Lisäys klo 22.20

Vaihdoin sivupohjaa siinä toivossa että uusi virkeä väritys hiukan hämäisi ja saisi tälle sivulle eksyneet kuvittelemaan että täältä löytyisi jotain muutakin substanssia. Mutta substanssi on mennyt nukkumaan, ei täällä ole muita kuin minä.