Tuulisuoja kyseli blogissaan mikä on rankin tabu. Hän on huomannut, että seksistä ja väkivallastakin puhutaan luontevammin kuin uskonnosta. Ne ajat ovat tosiaan jo kaukana nostalgisessa menneisyydessä jolloin seksuaalisuudessa oli jotain tabua. Seksuaalisuus on nykyään valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Pornokaupoissa kiertely kuuluu yleissivistykseen ja on suorastaan kansalaisvelvollisuus asioida niissä ja rikastuttaa seksielämäänsä. Jos jokin on tabu, niin seksittömyys. Ihminen joka kehtaa väittää, että tulee toimeen ilman jatkuvaa ja monipuolista seksiä, on säälittävä ja täysin väärässä ja vähintäänkin valehtelee. En ihmettelisi vaikka jotkut työpaikkaa hakiessaan liittäisivät ansioluetteloonsa todistuksen viriiliydestä.

"Jo neljätoistavuotiaasta minulla on ollut lukuisia antoisia seksuaalisuhteita molempien sukupuolien kanssa. Olen kokeillut ryhmäseksiä ja erilaisia apuvälineitä. Liitän oheen joidenkin entisten partnereideni puhelinnumerot, he voivat todistaa seksuaalisesta ahkeruudestani ja anteliaasta luonteestani. Haluan myös huomauttaa, että olen normaalipainoinen ja ikäistäni paremmassa kunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin."

Yksilöt voivat tietysti olla epävarmoja omien seksisuhteittensa riittävästä monipuolisuudesta ja rikkaudesta, tuntea alemmuutta ulkomuodostaan ja ujostella geishakuuliin, penisrenkaisiin ja erilaisiin värisyttimiin liittyviä pöytäkeskusteluja, mutta kulttuurin tasolla seksuaalisuus on lakannut olemasta tabu. Siitä on tullut osa terveydenhuoltoa. Se on samalla tavalla velvollisuus kuin harjata hampaansa säännöllisesti. Kunnon ihminen tekee niin, ja sillä siisti.

Mutta takaisin uskontoon. Olen miettinyt samaa kuin Tuulisuoja, miksi Suomessa (ja kenties muissa protestanttisissa maissa?) uskonto on niin voimakkaasti yksityisasia? Täällähän on näköjään melkein kokonaan kadotettu uskonnon kulttuurinen merkitys, vaikka uskonto on viikkorytmissä, juhlapyhissä, kielessä. Uskonnottoman ystäväni tytär, joka ei ole koskaan osallistunut uskonnonopetukseen soitti kerran minulle lainatakseen rahaa. Hän oli erehtynyt lähtemään kapakkaan ennen tilipäivää. "Olen kauhea syntinen" hän sanoi, "joudun varmaan helvettiin." Vippasin hänelle viisikymppiä ja toivotin hyvää illanjatkoa. Mutta mietin, että mistä tuollainen uskonnollinen jargon oli peräisin. Se oli tietenkin vitsi, mutta samalla osoitus, että jotain kristillisestä kulttuurista oli sisäistetty.

Omasta uskonnonopetuksestani kouluajoilta on jäänyt mieleen sellainen väite, että hindulaisuus on kokonaisvaltainen uskonto. Että hindulaisuuden kohdalla kysymys ei ole pelkästä uskomusjärjestelmästä, vaan kokonaisesta elämäntavasta. Ikään kuin kristinuskossa ei olisi kysymys kokonaisesta elämäntavasta. Uskonnossa on aina kaksi puolta. Itse usko, ja toisaalta sen ympärille rakentunut kulttuuriperinne. Me voimme luopua uskosta, mutta mitä me voimme tehdä kultuurille jonka olemme omaksuneet? 

Tuulisuojan pohdiskelun alkusyynä oli havainto, että me täällä Suomessa olemme suhteellisen maallistuneita, mutta muu maailma ei maallistu samaa tahtia. Miten voimme ymmärtää esim. kiihkeitä muhamettilaisia, jos suljemme tietoisuutemme ulkopuolelle niin merkittävän elämänalueen kuin uskonto. No nyt joku sanoo, että miksi kiihkeitä muhamettilaisia pitäisikään ymmärtää. Uskonnot pois ja maailma pelastuu. Mutta uskonnot eivät katoa millään mahtikäskyllä. Ja on tietenkin myös kyseenalaista muuttuisiko maailma siitä paremmaksi jos ne poistuisivatkin. 

Ehkä suomalaisten halu nähdä uskonto voimakkaasti yksityisasiana juontaa juurensa juuri meidän uskonnostamme. Protestanttisuushan ensimmäisenä ihmiskunnan historiassa asetti yksilön suoraan jumalansa kanssa kasvokkain, vastuuseen teoistaan ilman yhteisön tuomaa turvaa. Protestanttisuudessa Jumalaa ei palvella porukassa, vaan jokaisen yksilön pitää luoda oma henkilökohtainen suhde luojaansa, tai olla luomatta. Me keskitymme tuohon kahdenväliseen suhteeseen silloinkin kun kiellämme sen, ja kadotamme näkyvistä kulttuurimme.

Katselin muuten tuolta tilastoista millaisten hakujen kautta porukkaa oli sivuilleni tullut. Hauskin oli tämä: Tissit isot. Toivottavasti blogini sisältö ei ollut suuri pettymys.