Kiitos Celia, Fredrika, Pasi, Thp, Tommi,Päivi te pelastitte päiväni väittämällä, että blogini olisi joskus pelastanut teidän päivänne, tai ainakin halusitte ojentaa minulle kukkia. Ne ovatkin enemmän kuin tarpeen tänä suhruisena tammikuisena päivänä. Puolen päivän aikaan tuli nimittäin hetkeksi kauhistuttava epäilys, entä jos maapallon akseli tms. olisi jotenkin vinksahtanut ja olisimmekin palanneet ajassa taaksepäin, jonnekin tuonne marraskuun tienoille. Ajatelkaapa sitä. Päivä siis tästä taas pari kuukautta lyhenisi, kunnes oltaisiin uudestaan talvipäivän seisauksessa. Tuli hetkeksi sellainen Päiväni murmelina olo. Mutta en valita, ihan mukava kun on lämmin. Joskin navakka tuuli vie mennessään suuren osan lämpimän talvipäivän ilosta.
Nyt pitäisi sitten ilmoittaa kymmenen blogia, jotka tuovat minulle iloa.
Huomionosoitus on alkujaan amerikkalainen, ja alkuperäiset säännöt kuuluvat näin:
"Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times."
Kaikki nuo yllä mainitut blogit ovat minulla tilauksessa ja voisin siis luovuttaa kukkapuskan takaisin, mutta yritän nyt ihan periaatteesta keksiä muuta.
Tärkeimmissä asioissa Karpalo velloo erilaisissa läheisriippuvuuden aiheuttamissa olotiloissa. Ehkä sietäisi miettiä miksi hänen bloginsa ilahduttaa. Onko kysymys pelkästään siitä, että pääsen välillä jakamaan kyökkipsykologisia ohjeitani, joita ei ole pyydetty?
Kirjoituksia elämästä ja mysteereistä aiheuttaa minulle huvia, etenkin silloin kun Palin Zon kertoilee lukukokemuksistaan, minusta hänellä on vekkuli kirjoitustyyli. Yritin kerran saada häntä kirjoittamaan Hömpän helmiinkin. Hänen kustannusbisneksensä menevät yli käsityskykyni.
Kuukävelyä saa minut muistamaan, millaista oli olla vähän päälle parikymppinen. Blogi päivittyy aivan liian harvoin.
Puujalan Tuomossa yhdistyy mielestäni liberaalius ja vakaumuksellisuus tavalla, josta monella on oppimista.
Ihmisiä telineillä tuo rakennustyölaisen arkea blogistanian keskelle.
Rupurantaa olen ennenkin kehunut, valokuvaaja ymmärtää porilaista sielua.
Maahanmuuttajat ovat keskellämme, siksi heitä kannattaa pitää silmällä ja se on yleensä hauskaakin.
Kallen kirkollisia kommentteja seuraan, koska minusta on positiivista kun kirkonmies puolustaa homojen ja naisten ihmisoikeuksia kirkossa. Mikäli nyt huonolta kielitaidoltani olen yhtään ymmärtänyt missä mennään.
Count uppia seuraan, koska minusta on iän myötä tullut niin patriootti, vai pitäisikö sanoa matriootti, että Porin Tipulan kasvattien edesottamukset kiinnostavat.
Tarun blogissa ihailen sitä, miten hän kiinnittää huomion johonkin tiettyyn luonnonilmiöön ja sitten rinnastaa sen ihmiselämän suuriin kysymyksiin.
Karpaloa lukuunottamatta jätin pois kaikki ilmeiset minua ilahduttavat blogit, siis ne joita yleensä joka paikassa aina kehun ja jotka ovat olleet messissä suurin piirtein siitä lähtien kun aloin blogata. Olkaa mielessänne kukitetut te kaikki.
