Vastasin Sun äidille täällä, mutta kirjoitan asiasta tänne ylöskin, koska minusta se on aika oleellinen juttu.  Tajusin nyt nimittäin aivan omakohtaisesti, miten sama temperamenttipiirre on hyvä yhdessä ympäristössä ja huono toisessa. Olen temperamentiltani herkästi häiriintyvä. (Lukekaa Liisa Keltinkangas-Järvisen kirjoja)  Kaikki mahdolliset pikkujutut ryöstävät aina huomioni ja sillä välin muut, paremmin keskittyvät, ovat jo opettajan perässä edenneet vaikka miten pitkälle. Häiriintyvyys on hankala asia, jos pitää oppia jotain. Toisaalta kirjailijan ammatissa se on erittäin näppärä työväline, koska herkästi häiriintyvän maailma on koko ajan täynnä kuohuttavia, raportoimisen arvoisia tapahtumia. Tylsä, unelias luokkahuonekin.