sunnuntai, 11. syyskuu 2005
Sun äitis mummumeemi
Minulla oli isoäiti. Tuli sormille jos häntä yritti kutsua mummuksi.
Häntä kutsuttiin tohtorinna Elliläksi. Joskus tohtorinna oli ollut
seurapiirien juhlittu kaunotar, mutta aviomies kuoli ennen aikojaan
eikä silloin tunnettu perhe-eläkettä. Hienon lukaalinsa tohtorinna
oli pilkkonut vuokra-asunnoiksi. Hän asusteli pienessä kaksiossa
yhdessä kristallikruununsa, Emil Danielsonin tohtorinnasta maalaaman
muotokuvan ja Steinway pianon kanssa. Tohtorinna vastasi minun ja
veljeni varhaiskasvatuksesta. Opin kulkemaan kirjapino pään päällä ja
laulamaan pianon säestyksellä kansanlauluja. Hän myös opetti minut
käyttämään d-kirjainta siltä varalta että perheeni sosiaalinen
notkahdus joskus korjaantuisi ja tarvitsisin porvariston hillityä
charmia. Isäni oli 20- luvulla onnistunut jäämään auton alle ja
hankkimaan päävamman, joka haittasi koulusivistyksen hankkimista.
Onneksi toisesta pojasta tuli pankinjohtaja. Jouluksi tohtorinna Ellilä
lahjoitti pojilleen pyjamat. Isäni sai flanellipyjaman,
pankinjohtajaveli silkkisen.