Tuffa istui mummun vieressä kansakoulussa. Kuudentoista vanhana hänet pakotettiin mummun kanssa naimisiin, silloin heillä oli jo yksi lapsi ja toinen tulossa. Tuffa oli työmiehenä Rosenlewillä ja puhui, että hänestä tulee vielä miljonääri. Töiden jälkeen hän sitoi radion pyörän tarakalle ja lähti tekemään kauppoja. Väliajat soitteli mandoliinia ja poltteli kessua. Sodan jälkeen hän perusti liikkeen, vaikka mummu vastusti. Hän aloitti polkupyörillä ja siirtyi televisioihin. Satakunnan kansassa oli aina ilmoitus: Erä matkalla naarmuuntuneita televisioita halvalla. Kaverit pilkkasivat minua siitä, että tuffani lähetti televisioita erämatkalle, missä ne aina naarmuuntuivat. Tuffa istui liikkeessä verkkopaita päällä. Kun hän rikastui hän esitteli setelitukkuaan. Pihaansa hän hommasi patsaita, suihkulähkeen, tynnyrisaunan ja aurinkokellon. Hän näki valistusohjelman ja lopetti tupakoinnin. Verenpainelääkkeitään hän ei syönyt koska niistä tuli ikävä olo. Jos hän olisi elänyt pidempään hänestä ehkä olisikin tullut miljonääri.