Olen varmaan vähän tyhmä, mutta en tajua niitä puheita joiden mukaan kirjalla ei ole sukupuolta, rotua, kansallisuutta eikä mitään muitakaan ominaisuuksia. On vain hyviä tai huonoja kirjoja.

Siis tarkoitan, etten todellakaan ymmärrä tätä ajatusta. Tekisi mieli automaattisesti kiistää kyseinen ajatus ja olen monta kertaa suoralta kädeltä niin tehnytkin, mutta kun filosofinen auktoriteettini haakin sanoo, että on kyseenalaista missä määrin henkilön ominaisuudet siirtyvät tekstiin niin asiaa pitää luonnollisesti ryhtyä pohtimaan.

Se kai on ihan selvä, että ihmisen henkilökohtaiset kokemukset jollakin tavalla suodattuvat tekstiin. Eikä sukupuoli, kansallisuus jne jne tietenkään ole ainoita asioita jotka meitä määrittävät. Esimerkiksi kylmään veteen hyppääminen saattaa tuntua aika lailla samanlaiselta sukupuolesta ja kansallisuudesta riippumatta, vaikka toisaalta joku voisi kertoa, että kylmänsietokyvyssä on eroa sukupuolien ja kansallisuuksien jne. välillä. En tiedä onko. Mutta periaatteessa voisi ajatella, että jos pitää kuvata kokemusta kylmään veteen joutumisesta kaikki kuvaavat kokemusta aika lailla samalla tavalla.

Koen kumminkin, että minua ihmisenä määrittää hyvin paljon se, että olen nainen, suomalainen, valkoihoinen kristitty ja suhteellisen hetero. Halusin tai en. Minulle henkilökohtaisesti oma poikatyttötaustani on aktivoinut tuon naiseuden kummastelun ja siksi varmaan haluan kirjoittaa tyttökirjojakin. Haluan päästä perille siitä millä tavalla minua on kasvatettu naiseksi ja millä tavalla se on minuun vaikuttanut. Joskus on kiehtovaa miettiä millainen minusta olisi tullut jos olisin syntynyt mieheksi. Sukupuolen vaikutus persoonan kehittymiseen on tietenkin vaikeasti määriteltävissä. Ja ajatusleikit ovat pelkkiä ajatusleikkejä. Oletan kuitenkin, että miehenä elämästäni olisi tullut aika toisenlaista. En väitä, että siitä olisi tullut parempi. Lapsena ajattelin, että tyttöyteni on hirvittävä erehdys ja toivoin että jollakin tavalla asia korjaantuisi. Onneksi murrosiän alettua kiinnostuin pojista ja ymmärsin millaisia iloja naiseus saattaa pitää sisällään.

Se on tietysti toinen juttu, että toivoisin ihmisten lukevan tekstejäni miettimättä koko ajan että tämän kirjoittaja on nainen, hän kirjoittaa erityisestä naisnäkökulmasta asioista jotka kiinnostavat ainoastaan naisia, jos niitäkään. Tältä pohjalta ymmärrän tavoitteen tekstilähtöisestä lukemisesta, siis että ei tuijoteta ulkokirjallisia juttuja. Se on minusta hieno ihanne, mutta kuinka monen kohdalla se toteutuu? Kun lukijoinakin olemme miehiä ja naisia ja kirjat vielä tuotteistetaan paketeiksi, jotka vetoavat milloin mihinkin ihmisryhmiin.

Siksi minä usein ajattelen, että olisi rehellistä miettiä millä tavalla sukupuoli, kansallisuus jne vaikuttavat omaan kirjoittamiseen, kirjavalintoihin ja lukukokemuksiin. Jostain syystä tällaista pohdintaa tuntuvat harrastavan vain naiset. Eivät tietenkään kaikki. Useimmat ihmiset tuntuvat pitävän tällaista pohdintaa pelkästään haitallisena, mutta en ymmärrä miksi.

 

Ja ei, en vielä siirry pitkien päreitten aikaan, älkää huolestuko. Naputtelin tämän jutun kaverini luona kun piti käydä katsomassa, ettei hänen kahvinkeittimensä ollut jäänyt päälle. Samalla keksin että voisin sieltä käsin päivittää blogini. Hyvä kun on naapureita.