Kirjassa Elämän mieli ja merkitys Ojanen pohtii tarinoiden merkitystä
ihmisten hyvinvoinnille. Psykoanalyysi on hänen mielestään Vapauttava
tragedia. Freudin synkkä ihmiskuva on ollut tavattoman vetovoimainen ja
monet ovat sisäistäneet sen osaksi maailmankuvaansa, vaikka eivät ole
varsinaisesti Freudia koskaan lukeneetkaan. Ei tarvitse, riittää kun
lueskelee lehtiä ja katselee televisiota, sieltähän näitä tarinoita
tulee omaksuttua niin ettei huomaakaan. Ihminen on viettiensä vanki
eikä tiedosta motiivejaan. Kulttuurin tuottama yliminä hillitsee
ihmistä, mutta aiheuttaa neurooseja. Ihminen ei voi saavuttaa
tasapainoa viettien ja yliminän välillä, mutta hän voi sopeutua elämään
ristiriitojensa kanssa. Varsin laiha lohtu on siis Freud-sedällä ollut
ihmisille tarjota.
Vastuusta vapauttavat tarinat ovat myös suosittuja ja sellaisena Ojanen
mainitsee läheisriippuvuus-käsitteen jonka avulla minäkin olen kyennyt
selittämään kaiken mikä elämässäni kaihertaa. Tosin läheisriippuvuus on
viime aikoina joutunut elämässäni hiukan sivuraiteilla koska olen ollut
niin dr. Philin lumoissa.Läheisriippuvuuden ideana on että ihminen
joutuu elämään kielteistä riippuvuutta aiheuttavan ilmiön läheisyydessä
ja oppii liittämään ongelmat itseensä, mistä on seurannut tarpeetonta
häpeää ja syyllisyyttä. Kun oman tilanteensa tiedostaa, siitä voi
irrottautua.
Kolmas tarinatyyppi on Sankaruus- ja vapautumiskertomukset, esim.
hahmoterapia ja ehkä myös täällä aikaisemmin mainitsemani de Mello
voisi kuulua nimenomaan tähän kategoriaan. Ajatellaan, että ihmisessä
on suunnatomia voimavaroja, jotka pitää ottaa käyttöön. Ja kuten
Fritz Perls sanoo: "Minä teen mitä teen ja sinä teet mitä sinä teet. En
ole tässä maailmassa elääkseni odotustesi mukaan, etkä sinä ole tässä
maailmassa elääksesi minun odotusteni mukaan. Sinä olet sinä ja minä
olen minä, ja jos sattumalta löydämme toisemme, on se ihanaa. Jos emme,
sitä ei voi auttaa."
Mikä merkitys tarinoilla on? Mikä merkitys esim. Hollywood-elokuvilla
on ollut ihmisten ajatteluun? Mikä on elokuvarakkauden ja meidän
elämässämme vaikuttavan rakkauden keskinäinen suhde. Kertovatko
elokuvat unelmistamme vai olemmeko oppineet unelmoimaan elokuvien
tapaan?
Tarinan mieli syntyy sen kokonaisuudesta. Irrallisten faktojen
luetteleminen ei tee tarinaa, kuten jokainen tarinoiden kirjoittamista
harrastanut tietää. Tässä on juuri tieteenkin ongelma kun se taistelee
ihmisten sydämistä erilaisia uskoja, uskontoja ja taikauskoja vastaan.
Tiede ei voi tuottaa mielekkäitä kertomuksia, eikä yhtenäistä
maailmankuvaa. Tieteen keräämät tiedot ovat irrallisia, mutta
kokonaisuus jää aina vajaaksi. Ja muodostaa siis hedelmällisen
kasvualustan tarinoille.
Jos ajattelee sellaisia suosittuja ns. tiedemiehiä kuin esim. juuri
Freud tai Jung, niin eiväthän he ole niin tunnettuja tieteellisten
löydöstensä vuoksi vaan siksi että he loivat löydöstensä ympärille
ideologian, siis tarinan.
Ojanen pohtii myös sitä miksi taiteilijat ovat nykyään niin haluttomia
esittämään positiivisia tarinoita vaikka saattaa olla että juuri niitä
ihmiset kovasti tarvitsisivat. Hän epäilee, että kysymyksessä on
vastavaikutus opettavaisille tarinoille, joita aikaisempina
vuosisatoina oli yllin kyllin tarjolla.
.
perjantai, 21. lokakuu 2005