Tässä ollaan nyt vähän tärreellään koska olen huomenna lähdössä Helsinkiin esitelmöimään aiheesta Kritiikin sokeat pisteet,
joka siis tarkoittaa kysymystä siitä miksi kirjallisuuskritiikin sokea
kana ei oikein tunnu löytävän naisten romanttisen viihteen
kultajyvää. Pitää myöntää että tästä purkasta on jo hiukan mennyt maku,
mutta olen nyt vielä kerran yrittänyt inspiroitua. Nykyään minulla
alkaa olla sellaisia tunnelmia, että alan ihan oikeasti päästä tästä
aiheesta yli.
Tajuan, että muutos liittyy päätökseeni olla
ratkomatta taloudellisia huoliani kirjoittamalla jotain mitä en
oikeastaan haluaisi kirjoittaa. Olen päättänyt luottaa siihen että
selviydyn parhaiten kun teen sellaisia asioita joita haluan tehdä.
Mullistava ajatus, jonka kantavuuteen ei ole niinkään helppo luottaa.
Mutta luotan siitä huolimatta. Koska murehtimalla asioita etukäteen en
kuitenkaan tuota elämääni enkä kenenkään muunkaan elämään mitään
positiivista. Jokaisella päivällä olkoon oma murheensa. Vaikka
pärjäämiseni on yhtä epävarmaa kuin aina aikaisemminkin, ahdistus
tuntuu merkillisesti poistuneen. Herään näihin kalvakoihin,
koleansorttisiin aamuihin iloisena ja hiukan levottomana ja minulla on
kummallinen kupliva olo.
Minua jännittää huominen
esiintyminen ja tervehdin tuota sinänsä epämiellyttävää tunnetta
iloiten, koska jännittäminenkin merkitsee tietynlaista
virkoamista. Aikaisemmin olen suhtautunut esiintymisiin joko
välinpitämättömästi tai sitten olen ollut niiden vuoksi ahdistunut.
Jännitys on eri asia kuin ahdistus. Jännittäminen saa minut tuntemaan
itseni nuoreksi. Se on huvittavaa. Nyt lähden ostamaan itselleni uudet
sukkahousut. Hyräilen varmaan matkalla.
****
Lisäys klo 14.40
Matkalla haastoi meemiin.
Olen hyvä näissä:
1.Kuluttamaan aikaa netissä
2.Tekemään ruokaa
3.Kirjoittamaan tarinoita
4.Innostamaan ihmisiä löytämään kirjoittavan minänsä
5.Silittämään kissaa
Olen huono näissä:
1. Kestämään sitä ettei minusta pidetä
2. Kestämään se että minut ohitetaan
3. Sietämään minua huonompien kirjoittajien suurta menestystä (heh, no
enhän minä mitenkään voi tietää kuka on minua huonompi kirjoittaja ja
jos joku kerran menestyy niin ei kai hän voi olla huono)
4. Kestämään tavallista arkea
5. Pitämään yllä ihmissuhteita
perjantai, 31. maaliskuu 2006