Alan
vähitellen uskoa, että minulle on tapahtunut jotain. Mutta en tiedä
mitä minulle on tapahtunut. Tämän tiedän: kun herään aamulla olen
iloinen ja hiukan levoton. Vaikea keskittyä, mutta vähän kerrassaan
saan kuitenkin töitäni edistettyä samalla kun mielessä risteilee uusia
ideoita jotka jo houkuttaisivat mukaansa. Kun lähden kaupungille, minua
huvittaa katsella ihmisiä. He ovat minusta hassuja ja liikuttavia ja
tunnen syvää myötätuntoa ja kohtalonyhteyttä kaikkiin. Selitän
itselleni että tämä on vain kevättä ja sitä että minulla on rauha
keskittyä kirjoittamaan juttuja joita tosiaan haluan kirjoittaa.
Ymmärrän nyt, että minun on aina ollut vaikea tajuta milloin pitää
lopettaa. Siksi Blogisanomien lopettaminen jaksaa ilahduttaa minua.
Tunnen että toimin kerrankin oikein itseäni kohtaan. Lehden menestys
pönkitti egoani, mutta se kävi rasitteeksi ja pystyin luopumaan siitä.
Haluan kyetä luopumaan asioista jotka ovat olemassa elämässäni
vain siksi että ne pönkittävät egoani. Blogisanomat ei kyllä ollut
pelkästään sellainen, mutta loppua kohden blogiuupumus uhkasi viedä
voiton aidosta mielenkiinnosta.
Ehkä egon pönkitys lähtee
uskottomuudesta itseä kohtaan. En tiedä, sellainen olo minulla
on. Minusta tuntuu että olen koko elämäni ollut hiukan uskoton
itselleni ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Olen hylännyt parhaan ja
läheisimmän ystäväni, itseni. Ja kun olen hylännyt itseni, olen
tarvinnut minäproteeseja pitämään pystyssä jonkinlaista kulissia muuta
maailmaa varten. Mutta dr. Philin opit eivät ole koskaan menneet kovin
hyvin perille ja kulissini ovat jääneet vajavaisiksi, mistä olen
tuntenut alemmuutta. Minulla ei ole ollut tarvittavaa itsekuria, tuuria
tai tyyliä tai muuta sellaista.
Tästä ei nyt varmaan kukaan
ulkopuolinen ymmärrä paljon mitään. Tämä on tällainen
minäminäminä-postaus jossa kirjoitan itselleni näkyville merkillisen
mielentilan jossa olen seilannut viime päivinä. En tosiaankaan tiedä
mikä minua vaivaa, mutta ei sen ole niin väliäkään.
Lisäys: Uudelle metablogille onnea!
keskiviikko, 22. maaliskuu 2006