Mitä mieltä olette uteliaisuudesta, onko hyve vai pahe? Olen huomannut olevani hirvittävän utelias ihminen. Uteliaisuuteni ei kohdistu tasapuolisesti kaikkeen ja jokaiseen, vaan joskus käy niin että kohtaan ihmisen joka herättää minussa hellittämätöntä, pakottavaa uteliaisuutta. Haluaisin tietää tällaisesta ihmisestä kaiken. Jos näen hänet jossain, tuijotan herkeämättä, vaikka tiedän että tuijottaminen on rumaa ja itse hämmennyn aina jos huomaan jonkun tuijottavan. Kuitenkin voin joutua niin oman uteliaisuuteni ja tiedonjanoni valtaan etten pysty hillitsemään itseäni, vaan tuijotan lumoutuneena uteliaisuuteni kohdetta ja haluaisin tallentaa hänen ilmeensä ja äänensävynsä ja olemuksensa jokaisen yksityiskohdan muistiini. Tietysti haluaisin myös dokumentoida tällaisen ihmisen esimerkiksi ottamalla valokuvia ja nauhoittamalla puhetta, mutta se ehkä olisi jo liian huomiotaherättävää ja voisi johtaa vaikeuksiin.

Jos olen tällä tavalla pakkomielteisesti kiinnostunut jostain ihmisestä, strategiani on yleensä ollut hillitä itseäni. Olen kertonut itselleni, ettei saa tuijottaa, ei saa häiritä toista jatkuvilla kysymyksillään, ei saa ilman lupaa, viekkaudella ja vääryydellä uida toisen liiveihin, vaan pitää olla korrekti. Mikä tarkoittaa, etten utele ihmiseltä henkilökohtaisia asioita enkä tunkeile muutenkaan hänen reviirilleen vaan pyrin olemaan oma miellyttävä, asiallinen itseni. No tuo oli kyllä vitsi.

Joskus tulee sellainen tunne, että haluaisi antaa periksi ja katsoa mihin päädyn jos lakkaan pyristelemästä vastaan. Jos tuijotankin kiinnostukseni kohdetta niin intensiivisesti kuin haluan, tuppaudun seuraan ja pommitan häntä tunkeilevilla kysymyksilläni. No huonostihan minun siinä varmasti kävisi, voin vain kuvitella. Tällaisista pakkomielteistä on kirjoitettu aika monta dekkaria ja trilleriäkin. Yleensä näkökulma on ihmisessä joka joutuu tällaisen hellittämättömän, ihastuneen vainon kohteeksi.

Mutta minulle tuli nyt mieleen että pitäisikö kirjoittaa romaani tällaisen kaltaiseni vainolaisen näkökulmasta. No, varmaan niitäkin on jo kirjoitettu.