Ekumeniaan en olekaan täällä ottanut ennen kantaa, mutta nyt otan koska meillähän on täällä Turussa hyvää vauhtia kärjistymässä ekumeeninen konflikti. Luterilaiset ja katolilaiset kiistelevät eräästä pyhästä luunkappaleesta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on sitä mieltä, että luunpala kuuluu Tuomiokirkkoon, kansallispyhättöömme. Katolilaiset ovat sitä mieltä, että luu kuuluu säilyttää Pyhän Henrikin katedraalissa, Helsingissä, jossa se on ollut säilytettävänä vuodesta 2000 ja jossa se on sellaisessa käytössä kuin pyhäinjäännöksen kuuluukin, eli uskonnollisen hartauden kohteena. Periaatteessa juttu on selvää pässinlihaa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä omistaa kyynärluun kappaleen eikä katolilaisilla ole siihen nokan koputtamista. Ja kuka järkevä ihminen nyt palvoo luunpalasia? Varsinkaan nykyaikana kun meidän pitäisi olla jo niin valistuneita.

Mutta kun se luu on heille tärkeä. En minä ymmärrä, että miten se voi olla, mutta uskon että se on kun he kerran niin sanovat. Minusta turkulaisten pitäisi nyt joustaa. Heille luunpala on vain kiintoisa pieni museoesine, katolilaisille se on hartauden kohde. On minusta kauheaa piittaamattomuutta pitää kiinni jonkin sellaisen esineen omistusoikeudesta, joka itselle ei merkitse mitään erityistä, mutta jollekin toiselle merkitsee valtavasti. 

Mutta luterilainen kirkko ei päätöksissään useinkaan osoita mitään erityistä sydämellisyyttä. Nyt ihan viimeksi sain pöyristyä siitä tavasta jolla kirkko käveli kirjailija Tua Forsströmin tekijänoikeuksien yli. Kirkkohallitus ei tyytynyt käräjäoikeuden päätökseen että Forsströmin tekijänoikeutta oli loukattu ja että sen pitäisi maksaa 20000 euroa korvauksia, vaan aikoi valittaa hovioikeuteen. Riita koski Forsströmin kirjoittamaa synnintunnustustekstiä vuoden 2000 ruotsinkielisessä kirkkokäsikirjassa. Forsström koki ettei hänellä ole varaa ottaa sellaista riskiä että hän häviäisi jutun hovioikeudessa, joten hän oli pakotettu sopimaan jutun kirkkohallituksen kanssa.

Jotenkin sitä aina odottaisi, että kirkko organisaationa edes yrittäisi jollakin tavalla noudattaa kristillisiä periaatteita, mutta siis kun ei niin ei.