Turkulainen taiteilija Ermala oli joskus aikoinaan maalannut taideteoksen Turun Uuden Teatterin rappukäytävään. Sitten teatteri oli muuttanut pois, oli tullut uudet vuokralaiset ja rappukäytävässä oleva taideteos maalattiin umpeen. Tuosta vaan. Taiteilija pahoitti mielensä. Ystävällinen luottamusnainen vei asian kaupunginhallitukseen. Kysyn, kenen päätöksellä, millaiseen päätöksentekoprosessiin perustuen ja miksi taidegraafikko Yrjänä Ermalan taideteokset peitettiin maalilla Kivipainon rappukäytävän remontin yhteydessä. Hän tiedusteli myös millaisin kustannuksin ylimaalattu taideteos voitaisiin ennallistaa. Kaupunginhallituksen vastaus on tylyhkö: Taiteilijalta saadun tiedon mukaan alkuperäinen maalaus oli tehty jollain sekalaisella lateksilla. Ylimaalaus on tehty Tikkurilan korkeatasoisella Luja-lateksilla. Lateksin poistaminen lateksin päältä on erittäin kallista ja käytännössä jopa mahdotonta.

Jotenkin minun on  helppo samastua taiteilijaan joka on tehnyt työnsä "jollain sekalaisella lateksilla." Ja miten tyypillista, että taideteoksen ylimaalausta ei suoritettu millä tahansa sekalaisella lateksilla, vaan erittäin korkeatasoisella lateksilla. Ammattilaisten ottein.