Lehtipuhaltimet
ovat jälleen ilmestyneet puistoihin ja pihoille. Kysymyksessä on
kuulemma turkulainen keksintö. Lehtien puhaltelu näyttää
ääliömäiseltä ja siksi minua hämmästyttikin lukea aamun lehdestä, että
se olisi kahdeksan kertaa haravaa tehokkaampi härpäke lehtien
kasaamisessa. Kiinnostavinta jutussa oli huomio, että
kuluttajille myydään, ja mikä parasta, kuluttajat ostavat riemuiten
sellaisia lehtipuhaltimia, jotka eivät melutasonsa vuoksi kelpaisi
ammattikäyttöön. Markkinoilla on mm. kiinalainen, verkkovirralla
käyvä puhallin jonka melutaso nousee 112 desibeliin.
Tuollainen lukema aiheuttaa jo kertakuulemalta kuulovaurioriskin ja
pidempiaikainen altistus aiheuttaa pysyvän kuulonaleneman. Tuote maksaa
vain 40 euroa ja on jo myyty loppuun eräästä sitä myyneestä
halpaketjusta. Mutta kaipa ne tilaavat sitä kauppoihin, niin että
mahdollisimman moni esim. tämän blogin lukija voisi käydä ostamassa sen
sieltä ja hankkia itselleen pysyvän kuulonaleneman vielä tänä syksynä.
Kyseinen halpakauppias kertoi, ettei asiakkailta ole tullut valitusta
metelistä. Se ei ehkä niin ihmeellistä olekaan, jos se kuulo on jo
mennyt niin mitäpä pieni pörinä haittaisi.
Mutta siis
kannattaa ostaa kun halvalla saa. Ja jos jotain saa ilmaiseksi, niin
kannattaa jonottaa. Mikään tungos ei ole liian hermoille käyvä, eikä
mikään jono liian pitkä, jos jonottamisen palkaksi saa esimerkiksi
kaksi desilitraa uutuusvanukasta. Tämä inhimillinen ominaisuus tarjoaa
kyllä pelottavia sovellusmahdollisuuksia. Mitä kaikkea ihmisille
voisikaan jakaa halvalla tai ilmaiseksi. Voisiko ihmiset kuurouttamisen
lisäksi myös sokeuttaa, tehdä tunnottomiksi tai jopa tappaa ja vielä
saada heidät maksamaan siitä? Täytyy pistää harkintaan.
lauantai, 28. lokakuu 2006