Käyn aina välillä työpäivän aikana katsomassa Niisku-karhua kun se nukkuu. Ison eläimen nukkuminen on rauhoittavaa katsottavaa, vaikka onhan se tietenkin hiukan törkeää, tunkeutua nyt tuolla tavalla toisen horrokseen. Niisku synnytti tammikuussa kaksi  pentua ja odotan, milloin näkisin ne uudestaan. Toistaiseksi paras on 19.1 klo 05.14 otos, valitettavasti tähän ei saa suoraa linkkiä, vaan kuva pitää etsiä arkistosta. Siinä näkyy kaksi pientä, vaaleaa möttiä kiinni emossa. 

Näen aika usein unia karhuista. Huomaan olevani samassa talossa karhun kanssa, minua pelottaa, mutta yritän olla näyttämättä pelkoani, yritän vain huomaamattomasti livahtaa viereiseen huoneeseen ja teljetä oven. Usein karhu sitten tulee toista kautta. Joskus karhu on syleillyt minua unessa, olen tuntenut miten sen kynnet painuvat ihooni ja pelännyt että se raatelisi minua. Olen varovasti aina kiemurrellut irti karhun kynsistä.

Unisymboliikassa karhu tulkitaan kuulemma tiedostamattoman sisältämien vaarallisten aspektien ruumiillistumaksi. Jungin mukaan karhu edustaa ylimielisen persoonallisuuden kielteisiä puolia.(Onko siinä positiivisiakin puolia?) Toisaalta karhu on monille kansoille ollut läheinen toteemieläin ja sellaisena minäkin sen mielelläni ajattelen. Ylimielisyys on kyllä minulle ollut aina helmasynti, siinä Jung osuu oikeaan. Nukkuessaan karhu on herttainen, mutta kun se tulee uneen, siinä on jotain vaarallista ja pelottavaa.