Käyn aina välillä työpäivän aikana katsomassa Niisku-karhua
kun se nukkuu. Ison eläimen nukkuminen on rauhoittavaa katsottavaa,
vaikka onhan se tietenkin hiukan törkeää, tunkeutua nyt tuolla tavalla
toisen horrokseen. Niisku synnytti tammikuussa kaksi pentua ja
odotan, milloin näkisin ne uudestaan. Toistaiseksi paras on 19.1 klo
05.14 otos, valitettavasti tähän ei saa suoraa linkkiä, vaan kuva pitää
etsiä arkistosta. Siinä näkyy kaksi pientä, vaaleaa möttiä kiinni
emossa.
Näen aika usein unia karhuista. Huomaan
olevani samassa talossa karhun kanssa, minua pelottaa, mutta yritän
olla näyttämättä pelkoani, yritän vain huomaamattomasti livahtaa
viereiseen huoneeseen ja teljetä oven. Usein karhu sitten tulee toista
kautta. Joskus karhu on syleillyt minua unessa, olen tuntenut miten sen
kynnet painuvat ihooni ja pelännyt että se raatelisi minua. Olen
varovasti aina kiemurrellut irti karhun kynsistä.
Unisymboliikassa karhu tulkitaan kuulemma tiedostamattoman sisältämien
vaarallisten aspektien ruumiillistumaksi. Jungin mukaan karhu edustaa
ylimielisen persoonallisuuden kielteisiä puolia.(Onko siinä
positiivisiakin puolia?) Toisaalta karhu on monille kansoille ollut
läheinen toteemieläin ja sellaisena minäkin sen mielelläni ajattelen.
Ylimielisyys on kyllä minulle ollut aina helmasynti, siinä Jung osuu
oikeaan. Nukkuessaan karhu on herttainen, mutta kun se tulee uneen,
siinä on jotain vaarallista ja pelottavaa.
tiistai, 6. helmikuu 2007