958435.jpg

Olin tänään kirjamessuilla. Jonkun miehen piti haastatella Tuija Lehtistä ja minua, vaan eipä herraa näkynyt. Hassua siis, että ei ollut miehestä edes tuoksua, oli häipynyt kuin pieru Saharaan. En arvannut, että noinkin voi käydä, vaan minulle tietenkin voi. Ainoa lohtuni on, että nyt kävi Tuija Lehtisellekin niin, mutta valitettavasti tämä tuskin lohduttaa Tuija Lehtistä. Sinänsä on tietenkin niin, ettemme tarvinneet ketään miestä meitä jututtamaan, vaan pystyimme ilman ongelmia vetämään shown keskenämme ja sainkin jo palautetta, että se meni hyvin. Pientä sukupuolisotaan liittyvää irvailua, seksin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia jne. tuli käsiteltyä kevyellä kädellä ja kuitenkin syvällisesti, totta kai. Silti mietin jälleen kerran, että pitäisiköhän minun lopettaa kirjoittaminen ja ryhtyä tekemään jotain muuta. On tietysti ikävää, etten oikein osaa muuta kuin kirjoittaa, mutta tuntuu etten kuitenkaan kirjoita riittävän hyvin ja kun Saarakin sanoo, että kirjoja julkaistaan ihan liikaa. No niin, tämä on ruikuti ruikuti osastoa, mutta nyt minulla on krapula, koska messujen jälkeen join liikaa viiniä vapautuakseni siitä ahdistuksesta, jota Oikeiden Taiteilijoiden Teosten hypisteleminen (en viitsi mainita teoksia nimeltä, olen niin kateellinen) minussa aiheutti. 

Pistän lähiaikoina Hömpän helmiin jutun Lehtisen Franseskasta, mutta nyt täytyy mennä juomaan vettä ja voivottelemaan.