Minulla ei oikeastaan olisi nyt aikaa blogata, mutta pakko kertoa tämä valaiseva esimerkki. Minulle tuli pari päivää sitten kiinnostava sähköposti jossa kysyttiin olisiko minulla kenties jotain sanottavaa aiheesta KIRJALLISUUS JA LAPSEN KASVU.  Turussa järjestetään yliopistolla Lapsuuden tutkimuksen päivät ja siellä tarvittaisiin kirjailijoita. Ilmoitin olevani Turussa ja että minulla hyvinkin voisi olla asiasta sanottavaa. Mietin tietysti että millainen korvaus esiintymisestä tarjottaisiin ja sama oli  tullut kollegojen mieleen. Aktiiviset kollegat väsäsivät yhteiskirjeen, joka lähetettiin järjestäjälle. Vähän myöhemmin sähköpostiini rapsahti vastaus. Seminaariin osallistumisesta ei tietenkään kirjailijalle makseta, päin vastoin, kirjailijat maksavat siitä, että pääsevät kertomaan ajatuksiaan kirjallisuudesta ja lapsen kasvusta. Jos tämä tuntuu ylivoimaiselta, voisi olla mahdollista neuvotella vapautus osallistumismaksusta.

Voitteko kuulla, miten kolkosti nauran täällä vinttikamarini yksinäisyydessä.