Teeman toimittaja soitti perjantaina. Hän oli lukenut blogistani mitä olin kirjoittanut Thomas Mooren seksuaalikäsityksistä ja halusi minut keskusteluohjelmaansa. Tunsin, että minut yllätettiin housut kintuissa ja nolostuin. Siis öööö, olenko minä muka kirjoittanut Thomas Mooren ajatuksista? Tuskin tunnen koko heppua. Sitten muistinkin saaneeni Seksin sielun lahjaksi ystävältäni ja tosiaan, minähän kirjoitin kirjasta blogiini, noin vuosi sitten.

Kävelin olohuoneen kirjakaapille ja sieltä kirja löytyikin. Olin lukenut siitä vähän yli sata sivua ja sitten oli jokin tärkeämpi teos arvatenkin riistänyt mielenkiintoni ja Seksin sielu oli jäänyt lukematta loppuun. Otin sen nyt uudestaan esille perehtyäkseni siihen uusin voimin. Ehkä minussa hyvinkin olisi ainesta seksin papittareksi, koska juuri debytoin seksinovellistina Asentoja teoksessa. Eräs henkilö tarjosi minulle 50 euroa siitä hyvästä, että novellini oli innostanut häntä seksuaalisiin suorituksiin. Onko tämä nyt sitä kirjallista prostituutiota? Palaute oli rohkaisevaa, koska kirjan toimittaja antoi minun ymmärtää, että novellini on tylsä.

Katsoin kuitenkin aiheelliseksi suhtautua varauksellisesti Teeman toimittajan ehdotukseen. Ei minulla taida olla riittävästi kompetenssia käydäkseni henkevää ja kulttuurikanavalle soveliasta keskustelua siitä, kuinka kaikkialle tunkeutuva seksuaalisuus on näivettänyt erotiikan. Joku ilkeämielinen katsoja voisi vielä vaikka sanoa, että puhu itsestäs vaan.