Olen ahdistunut opiskelujeni vuoksi. Asiaa ei auta, että uudehko Mäkkini, viime kesänä ostettu, teki tenän. Se on nyt hoidossa jossain ja olen kadottanut siihen kontaktin.

Kun ihminen sairastuu, häntä yleensä pääsee katsomaan, mutta minun Mäkkini on karanteenissa, enkä tiedä mitä sille kuuluu. Kukaan muukaan ei näytä tietävän, muuta kuin että se ei voi hyvin. Se näytti aivan terveeltä, mutta sitten piti asentaa eräs ohjelma ja silloin piilevä sairaus paljastui. Nyt olen suruissani ja huolissani. En tiedä tuleeko Mäkki kuntoon. Takuu on vielä voimassa, mutta pelkään että lopulta syy vieritetään kuitenkin minun niskoilleni.

Alan itsekin epäillä, että minussa on tietokoneita sotkevaa karmaa, sillä lukuunottamatta ensimmäistä pc:täni jossa oli vain dos käyttöjärjestelmä ja Teko tekstinkäsittelyohjelma, kaikista tietokoneistani on ollut harmia ja ne ovat käyttäytyneet epäluotettavasti. 

Minun henkilökohtainen oppimisjärjestelmänikin reistailee. Meillä on meneillään kuvankäsittelykurssi. En ole koskaan käyttänyt Photoshoppia, mutta aloitin pelottomasti. Tehtävänä oli sumplia neljästä kuvasta yksi. Työskentelin kuin apina,   painelin kaikkia mahdollisia nappeja ja katsoin mitä tapahtuu. Kun tapahtui jotain mitä toivoinkin, olin ihmeissäni, enkä koskaan osannut toistaa sitä mitä tein. Tällä tekniikalla tehtävään sai menemään monta tuntia. Kokeneemmat opiskelutoverit olivat tehneet näitä tehtäviä koulutunneilla taukojen aikana ja saivat niihin menemään joitakin minuutteja.

Askarreltuani tehtävän kanssa hikeä pyyhkien ja itkua vääntäen, ystävä kävi tuomassa kuvankäsitteluoppaan ja huomasin, että sepä on kätevä. Siinä kerrotaan ihan kuvan kanssa mitä milläkin työkalulla voi tehdä. Sitten muistin opettajankin maininneen, että kannattaa hankkia jokin opas, tai netistä hakea sivuja joilla kuvankäsittelyä opetaan. Mutta siis eihän minulla riitä hermo siihen, että etenisin jotenkin järkevästi näissä asioissa.