Olen ihmetellyt miksi halusin kirjoittaa kirjan naispappeutta vastustavasta naisesta josta tulee pappi.

Minulla on vieläkin kummallisempia mielihaluja. En saa pois päästäni ajatusta, että kirjoittaisin evankeliumin naisnäkökulmasta. Tämä ajatus tuli siitä, kun luin Kari Kuulan kirjan Nainen uudessa uskossa. Jos ymmärsin oikein, Kuulalla on jotenkin sen tapainen käsitys, että evankeliumien rivien välistä on luettavissa aika lailla erilainen käsitys naisesta kuin mitä päältä katsoen näyttää.  Toisin sanoen kristinuskon ensimmäisinä vuosikymmeninä naiset olisivat olleet täyspainoisesti mukana touhuissa, mutta sitten kun uusi usko alkoi vakiintua, miehet ryhdistäytyivät ja työnsivät naiset marginaaliin. Mieskirjoittajien teksteissä naisten keskeinen rooli häivytettiin, mutta mm. evankeliumeihin jäi joitakin kummallisuuksia, kuten naiset tyhjän haudan todistajina. Nämä tällaiset pienet omituisuudet voi lukea viitteinä siitä, miten merkittävä naisten rooli oli alunperin ollut.  Myös Paavali oli, toisin kuin usein ajatellaan, edistyksellinen tässä naisasiassa ja hyväksyi naiset nikottelematta apostoleiksi ja opettajiksi. Se että Paavali on saanut naisvihaajan maineen johtuu siitä, että hänen nimiinsä on pistetty joitakin myöhemmin kirjoitettuja kirjeitä, mm. ne kuuluisat lauseet, joilla naispappeutta on perinteisesti vastustettu.

Kirkon maallinen vaellus on ollut paljolti naisten vaientamista, kuten kai hyvin tiedämme ja Raamatun tekstejä on tulkittu siitä ajatuksestä käsin, että naisten tehtävä on olla hiljaa. Aloin miettiä, että olisiko mahdollista  rekonstruoida evankeliumi joka olisikin naisen kirjoittama ja pystyisinkö minä sellaiseen. Tietysti naisen pitäisi olla sen verran feministi, että hänellä olisi silmää naisten toiminnan merkitykselle, mutta tämä minun kertojani tietenkin olisi. Kun ajattelen sitäkin kohtausta, missä enkeli ilmestyy Marialle ja kertoo, että tämä on raskaana, niin jotenkin tuntuu ettei nainen olisi voinut raportoida tällaisesta ihmeestä yhtä ulkokohtaiseen sävyyn kuin mitä saamme evankeliumeista lukea.

Mutta miksi mietin tällaisia aiheita? Ainakin siksi, että halusimme tai emme, kulttuurimme ja ihmiskuvamme perustuu edelleenkin kristinuskoon ja Raamattuun. Kysymys naispappeudesta ei ole marginaalinen asia, vaan kertoo siitä, että käsitys naisesta on muuttumassa, mutta kaikkia tämä ei miellytä.