Lueskelin
Tuomarien kirjaa. Israelilaisilla meni huonosti. Moabin kuningas
orjuutti israelilaisia. Israelilainen Ehud jonka tehtävänä oli kerätä
veroja päätti tehdä kansansa hyväksi jotain. Mennessään viemään
verorahat kuninkaalle hän ilmoitti, että hänellä olisi kahdenkeskistä
asiaa. Kuningas passitti palvelijat pois. Ehud astui lähemmäksi ja
sanoi, että hänellä on viesti Jumalalta. Sitten hän tarttui miekkaan ja
työnsi sen kuninkaan vatsaan. Kuningas oli hyvin lihava, joten kahvakin
upposi rasvaan, eikä Ehud saanut vedetyksi miekkaansa ulos kuninkaan
läskeistä. Kuningas kuitenkin heitti veivinsä ja sitten israelilaisilla
pyyhki jälleen paremmin.
Jotenkin tuo pätkä alkoi askarruttaa
mieltä. Siis jos Ehud jaksoi työntää miekkansa Ehudin läskeihin, niin
eikö hän nyt olisi jaksanut kiskoa miekkaa poiskin? Pilkataanko tässä
taas lihavia vähän samaan tyyliin kuin ehkä typerimmässä elokuvassa
jonka olen koskaan nähnyt. Hal ja iso rakkaus
kertoo kammottavan tarinan miehestä joka hypnotisoidaan niin että hän
alkaa nähdä sisäisesti kauniit naiset ulkoisestikin kauniina.
Luonnollisesti kaikki ulkoisesti kauniit naiset ovat sisäisesti rumia
ja Hal näkee ne hirviöinä. Hal rakastuu typykkään, joka todellisuudessa
painaa 150 kiloa, mutta jota esittää hoikka Gwyneth Paltrow. Elokuva
repii riemua siitä miten uima-altaasta loiskahtavat vedet yli äyräiden
kun Halin rakastettu hyppää uimaan.
Olen tietysti tottunut
siihen, että lihavista naisista saa hauskoja sketsejä kun heidät
laittaa esim. treffeille kaunokaisista haaveilevien miesten kanssa,
mutta että pyhä kirjakin sortuu vitsailemaan lihavuudella. No kaverini
kyllä sanoi, että siihen aikaan lihavuus oli ehkä arvostettua ja oli
ehkä osoitus kuninkaan mahtavuudesta, että miekka upposi kahvaa myöten
hänen läskeihinsä eikä Ehud saanut miekkaansa vedettyä pois. Mutta
silti.
Uimarantakausi lähestyy.
****
Lisäys klo 14.30
Täällä voit allekirjoittaa adressin taideaineiden opetuksen puolesta." Taidekasvatus herkistää aisteille ja mahdollistaa oman itsen ja ympäröivän maailman syvällisemmän ymmärryksen. Nykypäivän
mediakulttuurissa tämä on tärkeämpää kuin koskaan."
torstai, 30. maaliskuu 2006